Sopiminen ei ole helppoa. Miksi pitäisikään olla?

Työpaikalla sopiminen on mahdollista aina, kun sopimuksen osapuolilla on sopimishalua. Aina sitä ei ole heti, mutta halua voi syntyä, kun neuvottelu etenee. Siksi ei kannata luovuttaa heti ensimmäisiin vaikeuksiin.

Sopiminen ei ole helppoa, ja miksi sen pitäisikään olla helppoa. Neuvotteluprosessin aikana voi kohdata epämiellyttäviä tunteita ja turhautumista. Prosessin aikana osapuolten ymmärrys ja tietomäärä käsiteltävästä asiasta kuitenkin kasvavat sekä näkemys laajenee.

Lopputulokseen vaikuttaa se, ovatko osapuolet tasavertaisia ja syntyykö päämäärästä yhteinen. Se ei ehkä heti näytä yhteiseltä, jos sovittava asia on hankala, tai se on vaikea hahmottaa. Kun neuvoteltavan asian kehys on tiedossa, sopimismahdollisuudet paranevat.

Työelämä rakentuu yrityksistä, yhteisöistä ja henkilöstöstä. Yrityskohtaisuudella on merkitystä. Jotkut yritysmaailmaa edustavat järjestöt tavoittelevat yrityskohtaista sopimista ja jopa suoraa työnantajan ja työntekijän välillä sopimista.

Mitä lähemmäs yrityskohtaista sopimista työehtojen maailma muuttuu, sitä enemmän yksilöt tarvitsevat tietoa, taitoa, uskallusta, viisautta ja rohkeutta olla eri mieltä, hioa ja vääntää sopimuksen yksityiskohdista.

Työelämässä yksilön on vaikea nähdä laaja kokonaisuus ja sopimisen vaikutus esimerkiksi sosiaaliturvaan. Työehdoista neuvotteleminen vaatii laajaa asiantuntijuutta.

Sopiminen ja neuvottelu ovat vuorovaikutusta

Sopiminen ei ole vain asioista sopimista, vaan ihmisten välistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksessa henkilöt aistivat ja arvioivat jatkuvasti sekä yksilöiden että ryhmän välisiä suhteita.

Vuorovaikuksen säännöt eivät ole syntyneet itsekseen, vaan ihmiset luovat niitä. Vuorovaikutuksessa näkyvät valtasuhteet. Vuorovaikutus on myös ilmeitä ja eleitä, ja tiedostamattomat sananvalinnat voivat esimerkiksi osoittaa neuvottelussa käsiteltävien asioiden tuttuutta tai tuntemattomuutta.

Joskus vuorovaikutus voi ohittaa asiakysymykset. Ehkä tunnistat tilanteen, jossa toinen hermostuu äänensävystäsi tai sananvalinnastasi? Siksi organisaation keskustelukulttuuriin on mahdollista vaikuttaa. Se joko tukee tai estää työssä sopimisen mahdollisuuksia.

Organisaation keskustelukulttuuri joko tukee tai estää työssä sopimisen mahdollisuuksia.

Työn piirissä käydään paljon erilaisia keskusteluita organisaatiotasolla, työryhmissä ja tiimeissä, epävirallisissa palavereissa ja kahvipöytien äärellä. Sillä, miten eri tilanteissa kaikkinensa kommunikoidaan, on merkitystä myös erilaisissa sopimis- ja neuvottelutilanteissa.

Sopimisen ilmapiiri

Työpaikalla voi olla sopimismyönteinen ilmapiiri, vaikkei edessä ole sopimisen tarvetta. Työyhteisössä ja työhön liittyvissä asioissa keskustelulla, tiedon jakamisella ja päämäärällä on itse sopimusta suurempi merkitys.

Ne luovat mahdollisuuden sopimiseen. Ne myös kertovat siitä, miten henkilöstöä kuunnellaan päätöstilanteissa, miten heidän näkemyksiään arvostetaan, ja miten yrityksessä suhtaudutaan joskus tiukkaankin vääntöön ja erimielisyyteen.

Jos organisaatiokulttuurissa tavoitellaan liiaksi myötämielisyyttä ja kriittiselle äänelle ei ole sijaa, voi syntyä sopimisen kannalta valheellinen ilmapiiri, jos myötämielisyys on pakollinen käytösmalli. Tällaisessa ilmapiirissä ääneen pääsevät ne, jotka sopeutuvat tai osaavat käyttää käytösmallia hyväkseen.

Erilaisuus, ristiriidat ja eripura ovat normaaleja työyhteisön piirteitä. Ratkaisevaa on, miten hankaluuksiin suhtaudutaan ja miten ongelmat ratkaistaan.

Kaikki sopimistilanteet ovat erilaisia. Vaikka niissä olisi yhtäläisyyksiä jälkikäteen katsottuna, neuvottelun alkuvaiheessa ei kannata jumiutua aiempien neuvottelujen kulkuun ja lopputulokseen. Jos siis asiasta ei ole aiemmin pystytty sopimaan, voi halukkuutta kuitenkin ilmetä ajan kululuttua. Sopimukset on aina neuvoteltu omassa asiaympäristössään, ajassa ja tilanteessa.

Olennaisia sopimisilmapiiriä heikentäviä tai parantavia tekijöitä ovat esimerkiksi riittävä tai huono tiedonsaanti, arvostava tai epäarvostava puhekulttuuri ja erilaiset psykologiset sopimukset, joita työsuhteeseen liittyy.

Työnantajan puolelta sopimista edistävät asiat voivat liittyä esimerkiksi joustavuuteen ja työsuoritukseen, työntekijän puolelta ansiotasoon, työn sisältöön ja kehittymismahdollisuuksiin omassa työssä. Merkitystä on myös asenteella ja arvoilla sekä sillä, miten henkilöstön aktiivisuutta tuetaan työorganisaatiossa.