Koeaikapurku voi tulla työnantajalle kalliiksi. Vaikka koeaikapurun perusteeksi riittää se, että työnantajan mielestä työntekijä esim. sovi työtehtävään tai -yhteisöön, voi taustalta löytyä riskejä.
Työnantajan pitää kertoa koeaikapurun peruste, jos työntekijä sitä pyytää. Perusteeksi ei siis riitä vain koeaikapurku. Usein työntekijä haluaa selvittää, oliko purku lainmukainen.
Koeajan tarkoitus on se, että työnantaja voi sen aikana selvittää, soveltuuko työntekijä työhön ja yhteisöön. Työntekijä puolestaan voi koeaikana selvittää, onko työ ja työpaikka sitä mistä sovittiin. Kummallakin on mahdollisuus tehdä koeaikapurku, jos sovittu ei olekaan totta.
Kielletyt perusteet
Työsopimusta ei saa purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Purku ei ole mahdollinen myöskään silloin, jos koeajasta ei ole sovittu tai jos työnantaja ei ole ilmoittanut työntekijälle työehtosopimuksessa sovitusta koeajasta.
Eteeni on tullut selvitettäväksi paljon koeaikapurkuja. Pieleen menneiden koeaikapurkujen kärkikolmikkoon nousevat sairauteen, raskauteen ja yrityksen talousongelmiin liittyvät koeaikapurut.
Sairaustilanteissa työnantaja saattaa ajatella, että koeaikana sairastelevasta työntekijästä pääsee helposti eroon. Näin ei kuitenkaan ole ainakaan silloin, kun työnantaja on valmis palkkaamaan työntekijän takaisin sairausloman jälkeen tai jopa antaa työtehtäviä sairauslomalla, vaikka työsuhde ei ole voimassa.
Sairastumisella voi olla myös ajallinen ja asiallinen yhteys koeaikapurkuun. Jos työnantaja on tuonut ilmi, että sairauden aiheuttamat poissaolot ovat ongelma, ja tekee koeaikapurun vedoten soveltuvuusongelmiin, on mahdollista, että näyttö riittää osoittamaan, että peruste on syrjivä.
Sairaus ei kuitenkaan yksistään tee koeaikapurusta syrjivää, vaikka siitä syntyy herkästi syrjintäolettama. Tässä tilanteessa työnantajan kannattaa varautua selventämään tarkemmin, että koeaikapurku johtui soveltuvuudesta tms. asiallisesta syystä.
Ajallinen ja asiallinen yhteys voi syntyä myös silloin, jos raskaana olevan henkilön työsuhde puretaan koeajalla heti äitiysvapaasta ilmoittamisen jälkeen. Raskauskaan ei suojaa koeaikapurulta, jos purun peruste on asiallinen. Oletus syrjinnästä kuitenkin syntyy herkästi.
Vahva epäilys koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisesta purkuperusteesta syntyi myös silloin, kun talousvaikeuksissa oleva yritys ensin jätti maksamatta palkkoja, lomautti ja pian lomautusilmoituksen antamisen jälkeen teki koeaikapurun.
Taloushankaluuksissa työnantajalla on käytössään taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin perustuvat lomautus ja työsuhteen irtisanominen. Koeajalla voi olettaa, ettei työntekijän irtisanomisajan palkka ole niin suuri, etteikö työnantajan kannattaisi lähestyä työvoiman vähentämistä sitä kautta.
Syrjivä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen peruste
Koeaikapurkutilanteissa työnantaja voi joutua antamaan selvityksen, jos purku vaikuttaa syrjivältä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasialliselta. Selvitystä voi pyytää työntekijä itse tai hänen valitsemansa asianhoitaja.
Syrjiviä syitä ovat mm. ikä, uskonto, ay-toiminta, perhesuhteet, terveydentila tai muu henkilöön liittyvä syy. Koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen syy voi perustua virheelliseen tietoon tai tilanteeseen, jossa työntekijän on mahdotonta selviytyä työstä esim. puutteellisen perehdytyksen tai työolosuhteiden vuoksi.
Pieleen mennyt koeaikapurku on kallis teko. Työnantaja voi joutua maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuslain vastaisesta työsuhteen päättämisestä sekä yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Näiden lisäksi tulevat myös asianajokulut.
Ei työntekijän tekemä koeaikapurkukaan ole halpaa. Siitä yleensä seuraa karenssi työttömyysturvaan. Työnantaja harvoin riitauttaa työntekijän tekemää koeaikapurkua, mutta on niinkin käynyt tilanteessa, jossa työntekijä siirtyi paremman palkan tarjoavan työnantajan leipiin.
Koeaikapurkuperusteen pitää liittyä suoraan ja tosiasiallisesti arvioon soveltuvuudesta työhön.
